Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsityksen osaamismerkki

1. Mitä tarkoittaa sisäinen yrittäjyys?


Opetusministeriön yhtenä tavoitteena on vahvistaa yksilön yrittäjämäistä asennetta yhteiskunnassa, jossa työt ja työelämä muuttuvat koko ajan. Niissä korostuvat aikaisempaa enemmän tiedot, taidot ja henkiset prosessit. Työssä vaadittavat ammattitaito ja osaaminen edellyttävät tiedollista ja taidollista joustavuutta, luovuutta, ennakoivaa oppimiskykyä ja kommunikointi- ja viestintätaitoja. Siten myös oppimisympäristöjen tulee tukea yrittäjämäistä oppimista ja rakentua ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutukselle.

Opettajan tulisi pyrkiä kokonaisvaltaisesti kehittämään oppijan motivaatiota, näkökulmaa ja toimintatapoja yrittäjämäisempään suuntaan. Tähän keinoina voidaan käyttää antamalla vastuuta opiskelijalle itselleen, kannustetaan tekemään itse, ohjataan oppijaa havaitsemaan mahdollisuuksia ja tuetaan niihin tarttumista, vahvistetaan oivaltavaa ja keksivää oppimista, tuetaan luottamusta omiin kykyihin, suodaan mahdollisuuksia riskien ottamiseen sekä ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn toisten kanssa.

 2. Mitä tarkoittaa ulkoinen yrittäjyys?


Yrittäjyyskasvatus jaetaan usein sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Lisäksi puhutaan omaehtoisesta yrittäjyydestä, jonka nähdään olevan perusta sisäiselle ja ulkoiselle yrittäjyydelle.
Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kokonaisuuteen ajatellaan kuuluvan kaikki yrittäjyyden kolme osa-aluetta: sisäinen, ulkoinen ja omaehtoinen yrittäjyys.

Ulkoisella yrittäjyydellä kuitenkin tarkoitetaan seuraavaa tapahtumaketjua: Yrittäjä perustaa uuden

yrityksen. Hän aloittaa pyörittämään yritystoimintaansa kyseisessä yrityksessä. Ulkoisen yrittäjyyden tarkoitus on tehdä selvä pesäero sisäiseen yrittäjyyteen, joka tarkoittaa organisaation sisällä tapahtuvaa yrittäjämäistä toimintaa. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa päinvastaista, eli jonkun toiminnassa olevan organisaation ulkopuolella tapahtuvaa yrittäjämäistä toimintaa. Toisin sanoen sitä ihan tavallista yrittäjyyttä.

Opettajan näkökulmasta ulkoiseen yrittäjyyteen ohjaaminen vaatii sekä opettajalta, että opiskelijalta edellämainitun kaltaista omaehtoisen yrittäjyyden ajattelupohjaa. Pitääkö opettajan sitten itse olla yrittäjä? Yrittäjyys ei välttämättä tuo opettajuuteen lisäarvoa, vaan voi pahimmillaan tarjota suppean näkökulman yrittäjyyteen. Omaa yritystä tai yrittäjyyttä tärkeämpää on opettajalta löytyvät yrittäjämäiset ominaisuudet. Tärkeintä on  korostaa seuraavia teemoja: sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, ammatillisuuden mukaan ottaminen, ulkoisen yrittäjyyden tuominen konkreettiseksi ja ammattikasvu yrittäjyyskasvatuksen teemaan. Siksi harjoitusyritysten toisella asteella pitäisi liittyä opiskelijan omaan ammattialaan ja kehittää tämän omaa ammatti- ja yrittäjäidentiteettiä. Valmiudet ryhtyä yrittäjäksi riippuvat nuoresta itsestään, ohjelmasta valmistuneet/yrittäjäksi ryhtyneet ei ole paras mittari kertomaan yrittäjyyskasvatuksen onnistumisesta oppilaitoksessa.
 
Sisäinen yrittäjyys viittaa yhteisön yrittäjämäiseen toimintatapaan eli siihen, miten yrittäjyyden piirteet toteutuvat koko yhteisössä. Sisäiseen yrittäjyyteen liitetään usein muun muassa aloitteellisuus, sinnikkyys, yhteistyökykyisyys, luovuus, vastuullisuus ja riskinotto.

Ulkoinen yrittäjyys viittaa yrityksen perustamiseen, hoitamiseen ja omistamiseen. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyy esimerkiksi liikeidean suunnittelu, markkinointi, talouden suunnittelu jne.

Omaehtoinen yrittäjyys viittaa yksilön yrittäjämäiseen asennoitumiseen koko elämää kohtaan. Tällöin yksilö ottaa vastuun esimerkiksi omasta oppimisestaan tai toimeentulostaan. 

3. Miten yrittäjyyskasvatus määritellään?


Yrittäjyyskasvatus on osa kansalaiskasvatusta ja yrittäjyys käsitteenä ymmärretään laajasti. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta tulevaisuuden kansalaisina - niin omassa henkilökohtaisessa elämässä kuin osana yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus muodostuu sisällöstä ja metodista. Sisältöalueet liittyvät yrityksen toimintaan, yrittäjyyden rooliin yhteiskunnassa, ammatinvalintakysymyksiin, yhteiskunnan eri sektoreihin, yritystoiminnan eettisyyteen sekä vastuullisuuden jakautumiseen kuluttajan ja yrittäjän välillä.

Yrittäjyyskasvatuksellinen opetusmetodi viittaa ajattelutapaan ja toimintakulttuuriin koulussa.

• Se kannustaa oppilasta itse etsimään tietoa ja aktiivisesti käsittelemään sitä.
• Aktiivinen oppiminen ja tiedon etsiminen tarkoittavat oppiaineiden välistä yhteistyötä ja opetuksen ulottumista myös koulun seinien ulkopuolelle.