Monikulttuurisuusosaaminen

Monikulttuurisuus

Emme ole jääneet kansainvälistyvässä maailmassa paitsi uusien kulttuurien kohtaamisesta. Useimmissa oppilaitoksissa on kantasuomalaisen kulttuurin lisäksi monia kotimaisten alakulttuurien edustajia, mutta myös muualta maailmasta maahanmuuttajina tulleita opiskelijoita ja heidän kulttuureitansa. Kokonaisuudessaan kulttuurien edustajien joukko on hyvin kirjava.

Opettajat ovat monikulttuurisuuden eturintamassa kotouttamassa ja kasvattamassa uusien

Monikulttuurisuuden teemoja näyttelykävelyllä oppimassa

suomalaisten identitieettejä ja sopeutumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaaminen edellytää sopeutumiskykyä ja interkulttuuristen taitojen hankkimista kaikilta- niin tulijoilta kuin vastaan ottaviltakin. Pystyäkseen toimimaan monikulttuurisuuden haasteiden keskellä on hyvä muistaa, että ihmisten välinen hyvä vuorovaikutus edellyttää aina vastavuoroisuutta, kuuntelemista ja toisen asemaaan eläytymistä. Kuunteleminen edistää parhaiten yhteisymmärrystä. Jokaista kohtaamistilannetta ohjaa toive hyväksytyksi tulemisesta. Avoimen ja rehellisen kommunikaation kautta on mahdollista laajentaa omaa kulttuurista näkökenttää.

 

Tavoitteet

Suomalaisen koulun tavoitteissa korostetaan oppilaan itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, vastuullisuutta ja itsearvioivaa opiskelua. Lisäksi painotetaan jokaisen yksilön erilaisia lähtökohtia uuden oppimiselle. Keinot ohjata oppimista ovat sidoksissa oppilaiden yksilölliseen kokemushistoriaaan. Nämä tavoitteet ovat entistä haasteellisempia silloin, kun opettaja kohtaaa aivan erilaisesta kulttuuria edustavan oppijan. Siksi on tärkeää tietää miten erilaiset oppijan minää määrittävät kulttuurilliset tekijät vaikuttavat mm. ajatteluun, motivaatioon ja tunteisiin.

Ryhmätyön satoa

Pääsääntönä voitaneen pitää, että sitä hyödyllisempää on saada tietää millaisia mahdollisuuksia nuorella on ollut tehdä ja harjoitella asioita, joita suomalaisessa koulussa pidetään keskeisinä ja jopa välttämättöminä. Erityisen tärkeää näiden taustojen selvittely on siloin, kun oppilaan oppimisessa havaitaan ongelmia.








Laajemmin ja yleisellä tasolla opiskelijan kulttuuriin tutustuessa on hyvä selvittää ainkin suraavia seikkoja: 

- Miten miehen ja naisen roolit määrittyvät?
- Miten lapsiin suhtaudutaan? 
- Mikä on kulttuurissa keskipisteenä: yksilö, perhe vai yhteisö?
- Miten ja mitkä uskonnot vaikuttavat kulttuuriin? 
- Millaisia elämänarvoja ja elämänfilosofiaa kulttuuri sisältää?
- Millaisia elintapoja suositaan?
- Millaiset ovat erot sosiaalisten ja taloudellisten yhteiskuntaluokkien välillä?
- Mikä oli se poliittinen tilanne mistä paettiin?
- Miten eri tunteet ilmaistaan? 
- Miten sisäisiä ja ulkoisia kriisejä käsitellään tunnetasolla? 
- Millaista ruumiinkieltä kulttuuri on opettanut?

Vähintään yhtä tärkeää on selvittää tulijoille edellä mainitut asiat suomalaisesta kulttuurista esimerkiksi ensimmäisissä vanhempien monikulttuurisuusilloissa tai yksittäisissä tapaamisissa. Meidän elämäntapamme herättävät hämmennystä, jopa paheksuntaa ja ihmettelyä monissa muista kulttuureista tulevissa. Avoimelle keskustelulle on siis löydyttävä tilaa.

Tavoitteena monikulttuurisessa koulussa on luoda kaikille koulun opiskelijoille mahdollisimman avoin oppimisilmasto. Tämä vaatii moniammatillista yhteistyötä läpi koko koulun organisaation. Näin oppimisyhteisön jokainen jäsen voi tuntea olevansa osa sitä organisaatiota, johon hän on tullut opiskelemaan, opettamaan tai tekemään jotain muuta oppimisyhteisön hyväksi. Vain osallisuudesta voi syntyä halu osallistua oppimisyhteisön tarjoamiin toimintoihin. Osallisuuden tunne syntyy siitä että jokainen oppimisyhteisön jäsen tulee huomatuksi omana ainutkertaisena itsenään ja tulee kohdelluksi tasavertaisena ihmisenä toisten joukossa.