Yrittäjyyden edistäminen on Suomessa tärkeä talouspoliittinen tavoite. Yrittäjjyyden merkitystä on alettu korostaa aiempaa enemmän työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattajana, sekä osin uusien keksintöjen tarpeen tyydyttäjänä. Yritystoiminnalla on monta eri merkitystä riippuen siiä, mistä näkökulmasta yritystoimintaa kulloinkin tarkastellaan.
Ammatilliselle opettajalle yritykset tuottavat ajanmukaista tietoa yhteiskunnasta ja kulloinkin vallitsevista työelämän tarpeista. Opettajan on mahdollista sisällyttää opetukseen oppimisjaksoja todellisissa tilanteissa ja oikeissa oppimisympäristöissä ja näin tarjota opiskelijoilleen kosketus oikeaan työelämään ja todellisten yritysten toimintaan. Vastavuoroisesti yritykset pystyvät välittämään omia osaamistarpeitaan kouluille ja näin saamaan ajantasaisia osaajia myös tulevaisuudessa.
2. Miksi yritykset ovat tärkeitä yksilölle?
Noin 70% suomalaisista työskentelee yksityisten yritysten palveluksessa. Tulevaisuudessa yritysten merkitys työllistäjinä tulee entisestään kasvamaan. Kehitys on seurausta siitä, että julkinen sektori karsii omia tehtäviään ja työllistää entistä vähemmän ihmisiä. Välillisesti voidaan ajatella myös julkisen sektorin työn olevan yritystoiminnan tulosta. Julkisen sektorin palvelut rahoitetaan verovaroilla josta yritysten palveluksessa työskentelevien ihmisten maksuosuus on n. 80%. Siksi yritystoiminnan merkitys on olennaisen tärkeä julkisen sektorin rahoituksessa.Kuten aiemmin mainittua yhteiskunnan tarjoamat palvelut tulevat tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin siitymään yksityisaen sektorin tuottamiksi. Tähän kehitykseen on tärkeää vastata koulutuksella. Yrittäjyyskasvatus kuuluu ammatillisten oppilaitosten petussuunnitelmaan, ja opettajan tulisi pyrkiä lisäämään myönteistä asennetta yrittäjyyteen ja luoda oppimisympäristö joka rakentuu ongelmanrataisulle ja vuorovaikutukselle. Näillä teoilla opettajan on omassa työssään mahdollista tukea yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja verkostomaiseen toimintatapaan.
3. Millaisia työelämän muutostrendejä on tulossa?
Ihmisen vahvuus työmarkkinoilla on inhimillinen tekeminen, jota ei voi konein korvata. Muutoksessa mahdollisuudet löytyvät uuden oppimisesta, yrittäjyydestä ja uusista tarpeista.
Työelämän tärkein trendi on tulevanakin vuonna työelämän muuttuminen. Globalisaation ja digitalisaation aikaansaama rakennemuutos kaventaa perinteisten työn määrää ja synnyttää uutta työtä erityisesti palvelusektorille. Uusien tarpeiden myötä tulevaisuudessa syntyy täysin uusia tehtäviä.
Periodimaisen työn lisääntyessä työelämä edellyttää entistä laajempien verkostojen luomista sekä kasvotusten että verkon välityksellä. Koska mielikuva tuntemattomasta on entistä helpompi muodostaa pelkän verkkokäyttäytymisen perusteella, on verkkopresenssin on oltava kunnossa yhtälailla työnhakijalla kuin -tekijälläkin.
Kun työ ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan, voivat tiimin jäsenet työskennellä nopeiden yhteyksien ansiosta vaikka ympäri maailman. Työntekijöiltä tämä vaatii paitsi sujuvaa kielitaitoa myös uudenlaisia viestintä- ja digitaitoja, jotka mahdollistavat toimimisen eri tyyppisissä yhteisöissä.
Sitran työelämätutkimuksen vastaajat pitivät tulevaisuuden avaintaitoina kykyä ottaa riskejä ja ymmärtää työnantajan tarpeita ja liiketoimintaa. Suurimpina vahvuuksinaan vastaajat näkivät luotettavuuden, ahkeruuden ja oikean asenteen. Verkostoitumistaitoja sen sijaan tunnisti omaavansa vain kuusi prosenttia ja vuorovaikutustaitojakin vain 31% vastaajista.
Niin sanottujen ihmistaitojen kehittämiseen kannattaisikin panostaa enemmän, sillä niistä on hyötyä niin asiakkaiden kohtaamisessa kuin päivittäisissä yhteistyötilanteissakin. Siksi yritykset hakevat riveihinsä yhä useammin sitä ”hyvää tyyppiä”.
Opettajuudessa korostuvat tulevaisuudessa jo nyt tärkeiksi havaitut kokonaisuudet verkostoitumisesta, yrittäjyyskasvatuksessa, sekä verkko-opetuksen osaamisessa. Yritysmaailman siirtyessä yhä globaalimmaksi on todennäköistä samoin käyvät koulumaailmalle. Opetus tulee siirtymään verkkoympäristöihin eikä fyysisiä rajoja opetukselle enää ole.
Työelämän organisaatioita pyörittävät normaalein kyvyin varustetut ihmiset, vaikka työelämän onkin muuttunut hektiseksi ja jatkuvaa oppimista edellyttäväksi. Millaista osaamista työelämässä sitten odotetaan? Tehtävästä riippuen erilaisin kyvyin ja ominaisuuksin varustettuja ihmisiä lienee oikea vastaus.Tutkinnon suorittaminen on pääsylippu työmarkkinoilla, vaikkei se olekaan tae mistään, eikä oppimisen päätepiste.
Asenne, ominaisuudet ja osaaminen korostuvat rekrytoinneissa. Myönteinen asenne työtä kohtaan ja halukkuus kehittyä ovat työnantajalle tärkeitä asioita.
Pitämällä huolta myös siitä, että opintojen aikana kehität työelämässä tarvittavia taitoja, pystyt vastaamaan työnantajien odotuksiin. Tilanteita, joissa näin teet, tulee opintojen aikana aivan luonnollisesti eteesi.
Työelämätaitoja ovat muun muassa:
 |
| Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma 2004 - 2006. |
- ongelmanratkaisutaidot
- asiakaspalvelutaidot
- joustavuus ja muutoksiin sopeutumisen taito
- ryhmätyötaidot
- neuvottelutaidot
- verkostoitumistaidot
- tietotekniset taidot
- matemaattiset taidot
- suullinen ja kirjallinen esitystaito
- vuorovaikutustaidot ja
- urasuunnittelu ja itsensä johtamisen taidot
opetuksessa. Opetusmenetelminä käytetään oppijalähtöisiä, tutkivia ja kokeilevia menetelmiä, jotka kannustavat kriittiseen ja luovaan ajatteluun. Opetus on myös suunnitellusti kohdennettu vastaamaan työelämän tarpeita ja sitä päivitetään jatkuvasti. Työelämään integroiminen aloitetaan myös jo opiskeluaikana erilaisten yritysvierailujen ja yhteistyöprojektien kautta.
