Kansainvälisyysstrategia

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisstrategiat

Kansainvälisyys on arkipäivää suurimmalle osalle ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Koulutuksen järjestäjien strategioiden tulisi ohjata oppilaitosten toimintaa, mutta arkipäivän työssä strategiset linjaukset saattavat unohtua. Kansainvälisyys saattaa olla myös hyvin eri tavoin resurssoitua riippumatta siitä, miten tärkeänä asia nähdään organisaation sisällä.

Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen on keskeinen osa koulutuksen kehittämistä. Koulutuksen järjestäjien vuosikymmenten ajan tehdyn kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on ollut parantaa ammatillisen koulutuksen suorituskykyä ja kehittää ja rikastuttaa opetuksen sisältöä, laatua sekä vetovoimaisuutta. Ammattikoulutuksen kansainvälistymisen kehitystyö on käytännössä tarkoittanut toimia muun muassa opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden edistämiseksi, opetussisältöjen ja menetelmien kehittämistä kansainvälisissä verkostoissa, yhteisten opintokokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista, oppimateriaalin laatimista, osaamisen tunnustamista ja ammatillisen osaamisen vertailtavuuden edistämistä. Yhteistyötä on toteutettu kansallisten ja kansainvälisten partnereiden muodostamissa verkosto- ja kumppanuushankkeissa. 

Kansainvälisen toiminnan strategisesta suunnittelusta kehittämiseen 

 

Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelun tehtävänä on antaa suuntaviivat koulutuksen järjestäjän ja ammatillisen oppilaitoksen toiminnalle. Strategia tulisi johtaa toimintasuunnitelman laadintaan, johon kirjataan yksityiskohtaisemmat toimenpiteet siitä, miten strategiset tavoitteet pyritään saavuttamaan. Kansainvälisen toiminnan strategisen suunnittelun avulla henkilöstölle, opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille tehdään näkyväksi, miten kansainvälinen toiminta liittyy oppilaitoksen ydintoimintaan ja kehittämiseen. Tästä syystä henkilöstö ja opiskelijat tulisi ottaa mukaan strategiatyöhön mahdollisimman laajasti. Strategisella suunnittelulla on tarkoitus linjata kansainvälistä toimintaa ja tuoda siihen systemaattisuutta, joka helpottaa toiminnan ohjausta ja henkilöstön käytännön työtä. Suunnittelulla halutaan varmistaa, että käytännön tason kansainväliseen toimintaan on resursoitu riittävästi ja koko henkilöstö on tietoinen kansainvälisen toiminnan tavoitteista ja toimintamuodoista. 

Pelkkä strateginen suunnittelu ei kuitenkaan tee oppilaitoksesta vielä kansainvälistä. Sen jälkeen kun suunnittelutyö on tehty, tulee miettiä kansainvälisen toiminnan käytännön toteuttamista ja laadunhallintaa. Tämä voi tarkoittaa vieraskielistä opetusta, opintomatkoja, kansainvälisiä koulutusohjelmia, konferensseja, kotikansainvälisyyttä jne.

Kansainvälisessä toiminnassa tulee huomioida johdon sitoutuminen ja linjaukset. Käytännössä useissa oppilaitoksissa on nimetty kansainvälisen toiminnan vastuuhenkilö, joka huolehtii eri yksiköiden kansainvälisen toiminnan yhteisestä linjasta. Lisäksi vastuuhenkilöllä on usein tukenaan kv-tiimi, jossa on mukana eri alojen tai tulosyksiköiden kv-vastaavat ja muut edustajat. Suurimmissa oppilaitoksissa voi olla myös kansainvälisen toiminnan yksikkö, jossa on vastuuhenkilön lisäksi kv-opiskelijapalveluita ym. projektin hallintokoordinaattorit. Keskeistä kansainvälisen toiminnan kehittämisessä on johdon sitoutumisen lisäksi opiskelijat. Opiskelijat ovat selkeästi tärkein kohderyhmä.


Lähteet:  -http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta
                 /ammatillisen_koulutuksen_strategiat_ja_kaytannon_kansainvalisyystyo
               -http://www.oph.fi/download
                /140184_Kansainvalistymisen_kehittaminen_ammatillisessa_peruskoulutuksessa.pdf