Erityispedagogiikka

Erityinen tuki

Kuten opiskelijoita yleensäkin erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on hyvin monelaisia. Erityisen
tuen tarve vaihtelee vammaisuudesta monenlaisiin arjen elämän vaikeuksiin. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pyritään kartoittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen perustuu opettajien tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin, peruskoulusta saatuun niveltietoon, aikaisempaan koulumenestykseen, joustavan haun tietoihin, tulohaastatteluun, oppimisen lähtötasokartoitusten tulokseen tai terveydenhoitajan huomioihin.

Monet erityistä tukea perusopinnoissa tarvinneet opiskelijat tarvitsevat sitä myös ammatillisissa opinnoissa. Opiskelija, jonka opintoja on yksilöllistetty perusopetuksessa esim. aistivamman, neurologisen vaikeuden, pitkäaikaissairauden tai laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vuoksi, tarvinnee jonkinlaista tukea myös ammatillissa opinnoissa. Näiden opiskelijoiden siirtymävaiheessa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on erityisen tärkeää sujuvan siirtymän ja tarvittavan tuen varmistamiseksi.

Erityisopetuksen tarve voi ilmetä myös vasta ammatillisessa koulutuksessa. Uusi elämänvaihe ja uusi oppimisympäristö voi nostaa esiin esim. motivaatio-ongelmia, käyttäytymisen oireita, päihteiden käyttöä ja muita sosiaalisia tai mielenterveyden ongelmia. Joillakin opiskelijoilla  oppimisvaikeudet tulevat tunnistetuiksi vasta ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillista erityisopetusta on tarjolla lähes kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja se on vakiintunut toimintamuoto. Pyrkimyksenä on tarjota yhdenvertaisuuden periaatteen mukaisesti esteettömät mahdollisuudet kaikille oppijoille. Toimintamallit ovat kehittyneet päivittäisen työskentelyn ohessa ja niitä on kehitetty erilaisissa hankkeissa.

Tarve erityisestä tuesta määritellään aina uudestaan ammatillisten opintojen alussa riippumatta siitä, onko opiskelija saanut erityisopetusta perusopetuksessa. Näin tukitoimet saadaan kohdennetuksi yksilöllisiin tuen tarpeisiin, sillä opiskelijan tuen tarve riippuu siitä ympäristöstä, jossa hän opiskelee. Tässä tärkeänä lähtökohtana erityisopetuksen järjestämisessä on koulutuksen järjestäjän selkeä tahtotila pitää huolta kaikista opiskelijoita, myös erityitä tukea tarvitsevista oppijoista. Tahtotila ilmaistaan koulutustrategiassa ja sen tulee näkyä kaikissa suunnitelmissa ja toiminnan resurssoinnissa. Opetussuunnitelmien ja toimintaohjeiden kautta tahtotila välittyy koko henkilökunnan toimintaan. Koko ikäluokan kouluttaminen toisen asteen koulutuksessa, nuorisotakuu tai etsivä nuorisotyö vastaavat esteettömyyden haasteisiin huolehtimalla siitä, että kaikki peruskoulun päättävät nuoret saadaan ohjauksen piiriin.


Opiskelijahuolto

Jokaisella on oikeus saada opetusta, oppia ja opiskella omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti. Ammatillisen opetuksen tavoitteet pyritään määrittelemään siten, että ne vastaavat realistisesti yksilön taitoja. Tähän tavoitteeseen pyritään pääasiallisesti ennakoivilla toimilla, jossa opiskelijahuollolla on keskeinen rooli.

Opiskelijahuolto on yksi osa oppimisen tukemisessa hyödynnettävistä monialaista yhteistyötekijöistä. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan kokonaisvaltaista huomioimista ja tukemista fyysisen, psyykkisen, ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Oppilaitosyhteisössä tämä tarkoittaa mm. toimintakulttuuria, yhteisöllistä toimintaa, kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä, sekä turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Opiskelijalle se voi yksinkertaisimmillaan olla jokaisena koulupäivänä tapahtuvaa, yksilöllisesti toteutettua hyvää pedagogista toimintaa. Esimerkiksi mahdolliset kuntoutustarpeet huomioidaan opiskelijoiden henkilökohtisissa suunnitelmissa ja opiskelupäivän/opiskeluviikon pituudessa tai mahdollisuutena terapian toteutumiseen koulupäivän aikana. Lisäksi opintopolun onnistumisen varmistamiseksi voi ohjauksessa olla mukana opetushenkilöstön lisäksi sosiaali- ja terveysalan henkillöitä, ohjauksen ammatilaisia, työelämän ihmisiä tai muita mahdollisten sidosryhmien edustajia.


Esteetön kohtaaminen

Monelle opiskelijalle opiskelun ympärille rakentuva sosiaalinen verkosto on merkittävin toimintakyvyn lähde opiskeluyhteisössä. Siksi on tärkeää, että opiskelijat voivat kokea olonsa

hyväksytyksi ja turvalliseksi. Toimivan opiskeluympäristön ja oppimiskokemuksen luominen vaatii erityisesti hyviä kohtaamistaitoja. Vuorovaikutus rakentuu tunteista, tahdosta, ajattelusta sekä toiminnasta. Myös kulttuuriimme tavat ja normit vaikuttavat siihen, miten ymmärrämme toisiamme. Opiskelijan taustasta tai ominaisuuksista riippumaton hyvä kohtaaminen muodostaa perustan asenteelliselle esteettömyydelle ja muodostaa välittävän ja turvallisen ilmapiirin. Asenteellinen ja sosiaalinen esteettömyys toimivat osaltaan myös psyykkisen esteettömyyden edellytyksinä.

Hyvä kohtaaminen muodostuu kiireettömyydestä, aidosta läsnäolosta ja kuuntelusta ja siihen kuuluvat niin kielellinen (puhe ja kirjoitettu teksti) kuin ei-kielellinen viestintä (esim. äänen voimakkuus, eleet, ilmeet, kehon liikkeet, kuvat). Hyvä kohtaaminen on luonnollisesti ammatillisen opettajan perustaito joka koskee kaikkia; ei pelkästään erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita.


Lähteet: http://oph.fi/download/163833_esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin.pdf
              http://oph.fi/julkaisut/2014/esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin
              http://www.esteetonamis.fi
              http://www.oph.fi/download/173192_erityisopetuksen_kasikirja.pdf