Lait, asetukset ja ohjeet 2.

Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Hallinnon julkisutta säätelevä yleissäädös on laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta.  Nimestään huolimatta "laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta" on tärkein laki, joka säätää asiakirjojen salassapidosta, ja se sisältää lainsäädäntömme laajimman yksittäisen salassapitopykälän.

Oppilaitoksessa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Eikä salassapito voi perustua oppilaitoksen omaan päätökseen salassapidosta. Osa asiakirjoista voi olla osittain salassa pidettäviä. Tuolloin salassa pidettävät tiedot tulee poistaa tai peittää ennen asiakirjan luovuttamista.

Eri hallinnonaloilla on salassapitoa koskevia erityislakeja tai yksittäisiä säännöksiä, jotka syrjäyttävät yleislain (julkisuuslain). Esimerkiksi vero-, sosiaalihuolto ja potilastietojen salassapidosta on omat erikoislakinsa. Ns. potilaslaki koskee vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ei esimerkiksi opettajia. Opetustoimen yksittäisistä salassapitoa ja vaitiolovelvoloisuutta käsitellään perusopetuslaissa.

Työssään opettaja joutuu usein käsittelemään asiakirjoja ja materiaaleja, jotka tietosisältönsä puolesta luokitellaan arkaluontoisiksi. Tällaisia tietoja voivat olla,  henkilötunnus, rotuun, kulttuuriin, uskontoon, terveydelliseen tilaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai rikostaustaan liittyvät tiedot.

Kaikki tietojen luovuttaminen ulkopuolisille on rajoitettu laissa, ja useimmissa tapauksissa salassapito on oppilaitoksissa ehdotonta. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa ulkopuoliselle. Salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti, ja ne on hävitettävä niin, että ne eivät joudu sellaisiin käsiin, joilla ei ole oikeutta saada niiden sisällöstä tietoja. Opettajan onkin työssään huolehdittava siitä, ettei tila, tilanne, tai väline jossa tai jolla hän asiakirjoja käsittelee, anna mahdollisuutta tietojen joutumisesta ulkopuoliselle. Salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjasalaisuutta eli asiakirjan pitämistä salassa, sekä kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa eli kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Hyvänä esimerkkinä koulumaailmassa totetutuvasta hyväksikäyttökiellosta voi toimia se, että koulun henkilökuntaan kuuluva ei saa käyttää etukäteen tiedossaan olevia valintakoekysymyksiä kenenkään hyväksi.

Vaitiolovelvollisuus tekee virkamiehille poikkeuksen perustuslain mukaisesta sananvapaudesta. Viranomaisena opettajaa sitoo vaitiolovelvollisuus opiskelijaan liittyvistä muutoin kun opiskelun kannalta välttämättömistä asioista. Vaitiolovelvollisuus koskee esimerkiksi tapauksessa, jossa opettaja saa puhelimitse tiedon opiskelijan sairastumisesta. Opiskelijan sallisessa tai alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä hänen huoltajiensa suostumuksella opiskelijaa koskevaa muutoin salassapidettävää tietoa voidaan käsitellä tai jakaa esim työharjoittelupaikalle opiskelijan soveltuvuuden varmistamiseksi.

Vaitiolovelvollisuus ja salassapito on sosiaali- ja terveysalalla erityisen tärkeä. Käsiteltävä tieto on lähes poikkeuksetta arkaluontoista ja helposti identifioitavaa. Opiskelijoiden perehdyttäminen salassapidon säännöstöihin jo opintojen alkuvaiheessa ja erityisesti ennen harjoittelujaksoja on tärkeää. Joissain opintoharjoittelupaikoissa vaaditaan erillinen salassapitosopimus ja koulutus harjoittelujakson yhteydessä, jotta opiskelija on varmuudella tietoinen häntä koskevaista salassapitosäännöstöstä.

Lähteet: - http://www.oph.fi/download/152370_julkisuus_ja_tietosuoja_opetustoimessa.pdf
              -https://www.osao.fi/media/oppaat-ja-lomakkeet/opiskelijan-oppaat-ja-lomakkeet
                /opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet-20131.pdf
              -  Henkilötietolaki
              - http://www.avi.fi/documents/10191/900227  
                 /Julkisuus+ja+tietosuoja+Matti+Lahtinen+Oulu.pdf/9f760327-3ef1-40d1-8dba-
                  90eaaf6237dd


Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?


Perustuslain mukaan viranomaisen on kohdeltava jokaista yksilöä yhdenmuksesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti. Tarkemmat määrittelyt hyvästä hallinnollisesta toiminnasta löytyvät hallintolaista, joka osaltaan auttaa varmistamaan opiskelijan oikeusturvan toteutumisen oppilaitoksessa. Vaikka eettisesti toimiva ammatillinen opettaja luonnollisesti kohtelee kaikkia tasavertaisesti ja

oikeudenmukaisesti lait toimivat ohjenuorana tehtävissä ja päätöksissä, sekä lopullisena ratkaisuvälineenä tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Näin voidaan taata aina yhdenvertainen ja puolueeton kohtelu kaikille opiskelijoille. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvän hallintotavan noudattamista aina virkatehtäviä hoidettaessa ja opiskelijan oikeudenmukaista kohtelua kaikissa opiskelun vaihessa. Opiskelijan oikeusturva tulee huomioida aina opiskelijavalintojen tekemisestä lähtien, tiedotuksessa, opinto-oikeudellisissa asioissa, opintosuunnitelmissa, opintojen suorittamisessa, madollisissa hyväksiluvuissa, arvioinnissa, todistuksia annettaessa, sekä mahdollisten virheiden korjaamisessa.

Lakien suuri määrä ja monialainen soveltaminen tekee lakien ulkoa oppimisesta lähes mahdotonta. Ammatillisen opettajan on kuitenkin tärkeä tiedostaa lain asettamat rajat ja mistä tarkka ja ajantasainen tieto on tarvittaessa löydettävissä. Näin opettaja voi ristiriitatilanteessa varmistaa oman toimintansa oikeellisuuden tai tarvittaessa korjata omaa toimintaansa. 


 Lähteet: - https://www.osao.fi/media/oppaat-ja-lomakkeet/opiskelijan-oppaat-ja-lomakkeet
                 /opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet-20131.pdf
               -  http://www.uef.fi/documents/300201/565067/oikeusturvaopas_2008.pdf/747862d7-23cd-
                  4fb9-8224-a50adbec953e
               - Lähipäivän muistiinpanot, Hope 1
               - Hallintolaki
               - https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417