Opetus- ja ohjausmenetelmät

Lähiopetuspäivillä olemme päässeet seuraamaan-, sekä itse toteuttamaan useita uusia ja erilaisia opetusmentelmiä. Olen koonnut kirjoitelmaani osan näistä.


Tapausharjoitus (case) 

Tapausharjoituksessa simuloidaan tosielämän mahdollinen tilanne ajattelutasolla. Tilanne luodaan tapauskertomuksen tai kuvauksen kautta ja tarkoituksena on tehdä johtopäätöksiä ja yleistyksiä. Tapaushajoritus on tekemällä oppimista ajattelustasolla. Siinä opittua sovelletaan käytäntöön, jossa käytäntöä edustaa kuvatut tapahtumat.

Tapausharjoitus sopii parhaten oppijoille, joilla on kykyä hahmottaa tapaus mielessään, ilman, että käytettävissä on välttämättä konkreettista reaalimaailman tapausta. Tapaus voidaan kuvata verbaalisesti jolloin se soveltuu parhaiten auditiivisille oppijoille, mutta esitys voidaan laatia myös kuvin, tai videoin, mikä parhaiten soveltuu kohderyhmälle. Tapausharjoittelu soveltuu kaiken kokoisille ryhmille tai yksilötyöskentelyyn. Tapasuten käsittely tapahtuu joko yksilötyösnektelynä tai pienryhmissä ja se soveltuu hyvin myös etä- ja verkko-opetukseen.


Learning cafe - oppimiskahvila 

Learning cafe menetelmä on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu

yhteistoimintamenetelmä. Siinä keskitytään joidenkin teemojen, tai kysymysten ratkaisemiseen ryhmässä. Menetelmässä osallistujat jaetaan yhtä suuriin ryhmiin pöytäkunnittain. Huomioitavaa on että pöytiä on oltava yhtä monta, kuin käsiteltäviä aiheita. Näin lyhyessä ajassa on mahdollista käsitellä useita eri kysymyksia ja saada kattava näkökanta esille.

Jokaiselle pöydälle valitaan kirjuri, joka pysyy omassa pöydässä koko prosessin ajan.
Pöydissä keskustelu voidaan käynnistää sopivalla kysymyksellä tai virikkeellä. "Pöytäliinalle" tai fläppipaperille kerätään vapaasti ideoita ja ajatuksia joita keskustelu herättää. Kirjuri voi ohjeistaa keskustelua siten, että jokaisen tulee nostaa ainakin kerran omat näkemyksensä esiin. 

Keskustelujen jälkeen ryhmäläiset vaihtavat pöytää kirjuria lukuunottamatta. Seuravassa pöydässä aloitetaan uusi keskustelu kirjurin ensin lyhyesti alustessa keskustelun aiemman pöytäseurueen tuotosten pohjalta.Vaihtoja on mahdollista tehdä useita aikataulun mukaisesti riippuen ryhmien koosta ja käsiteltävien teemojen määrästä. Learning cafessa asiaa voidaan käsitellä samasta näkökulmasta koko ajan tai opettaja voi esittää syventäviä kysymyksiä tai vastaavia pöytien vaihdon jälkeen läpikäytäviksi.

Menetelmän lopuksi tulokset voidaan vielä purkaa yhteisesti, mutta tämä ei ole välttämätöntä koska tieto on välittynyt kaikille osallistujille pöytien vaihdoksien yhteydessä.


Ketjukirjoittaminen

Ketjukirjoittaminen sopii erinomaisesti herättelemään osallistujien aikaisempaa osaamista, sekä auttaa opettajaa saamaan tietoa osallistujien aikaisemmasta osaamisesta ja näkökulmista. 
Ketjukirjoittaminen mahdollistaa osaamisen ja ajatusten jakamisen ja tätäkautta tietämys aiheesta laajenee.

Ketjukirjoittaminen aloitetaan yksilötyöskentelynä. Jokainen saa kirjoittaa annetusta aiheesta ajatuksensa sovitun ajan sisällä omalle paperilleen. Ajatusten kirjaamisen jälkeen kirjoittaminen ketjutetaan esimerkiksi kahden tai kolmen hengen ryhmissä siten, että oma kirjoitus annetaan seuraavan ryhmäläisen työstettäväksi. Jokaisen osallistujan saatua kirjoitelman toiselta jatkaa hän tekstin täydentämistä siitä, mihin edellinen kirjoittaja jäi. Heidän tehtävänään on täydentää tai kommentoida tekstiä omilla näkökulmillaan. Tekstin kierrettyä yhden tai useamman kirjoittajan kautta, se palautuu alkuperäiselle omistajalleen. Kierroksen jälkeen koko ryhmä voi keskustella siitä mitä oivalluksia tai ajatuksia muiden kirjoitukset herättivät. Loppukeskustelussa voidaan käytää myös valmiiksi aiheen pohjalta laadittuja koostekysymyksiä.


De Bonon hatut - mietintämyssyt

Menetelmää voidaan käyttää ajattelun ja keskustelun apuvälineenä. Menetelmän kehittäjän tohtori Edward de Bonon mukaan pyrimme ajattelemaan liikaa kerralla, mikä johtaa ajattelun sekavuuteen. Hattutekniikka auttaa ryhmää keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Ajatteluhattujen avulla voidaan
aihetta tai ongelmaa lähestyä eri näkökulmista noudattamalla eri hattujen tuomia ajattelumalleja ja rooleja. Roolissa ollessaan osallistujan on helpompi sanoa mielipiteensä eri asioihin, kuin omana itsenään.


Hattujen käyttöää voidaan soveltaa tarpeen mukaan:

1. Koko ryhmä käytttää samanväristä hattua yhtä aikaa (rinnakkainen ajattelu) jolloin jokainen 
    ryhmän jäsen voi tuoda oman näkemyksensä esille tietystä näkökulmasta.
2. Yksin, omien ajatusten selkeyttämiseksi ja päätöskenteon tueksi
3. Keskustelussa, jolloin ajatelu voidaan suunnata yhteen näkökulmaan kerrallaan.


Opettajakeskeinen opetus

Opettajakeskeisessä opetuksessa opettaja on opetuksen keskiössä ja opetusmenetelmät ovat useimmiten esittäviä. Opettajakeskeinen oeptusmenetelmä on koettu vanhentuneena ja jopa huonona konstruktivistisen oppilaslähtöisyyden noustua johtavaksi pedagogiseksi malliksi.

Opettajakeskeisessä mallissa opiskelijoille annetaan saavutettavissa olevia tavoitteita joiden suorittamiseen opiskelijat pyrkivät. Opiskelijat suorittavat opettajan suunnittelemia tehtäviä ja vastaavat opettajan asettamiin positiivisiin odotuksiin. Opiskelijoita motivoidaan ulkoisesti uuden oppimiseen ja ymmärrykseen  arvosanoin ja palkinnoin. Lopuksi opettaja arvioi opiskelijoiden tuotokset.  






Kysymysklinikka

Kysymysklinikassa osallistujat voivat käsitellä ennakkomateriaalissa tai koulutuksen aikana epäselviksi jääneitä kysymyksiä pareittain tai pienryhmissä. Kysymysten avulla osallistujia voidaan

myös virittää ja aktivoida opetuksessa käsiteltäviin teemoihin, sekä laajentaa osallistujien tietopohjaa. Kysymykset voidaan käsitellä joko suullisesti tai kerätä esimerkiksi post-it lapuille. Ennen vastaamista esitetyt kysymykset on hyvä lajitella teemoittain vastaamisen selkeyttämiseksi. Opettajan ei aina tarvitse vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin itse, vaan hän voi hyödyntää myös muiden osallistujien tietoa, ja kokemuksia mikäli mahdollista.

Kysymysklinikka menetelmää voidaan soveltaa myös verkko-opetuksessa. Hyödyntämällä chat-keskusteluikkunaa voidaan kysymyksiä esittää ja niihin vastata useimmissa verkkoneuvottelupalvelimissa.



Näyttelykävely

Näyttelykävelyn peruslähtökohtana on yhteistoiminnallisuus. Menetelmässä jokainen pääsee osalliseksi prosessia ja näin kukaan ei voi jäädä vapaamatkustajaksi. Aluksi osallistujat jaetaan ryhmiin, jotka perehtyvät annettuun teemaan ja valmistelevat muille osallistujille fläpin. Valmis

tuotos ripustetaan seinälle ja osallistujat jaetaan uusiin näyttelykävelyryhmiin. Jokainen ryhmä kiertää esittelyvalmiit fläpit läpi ja kunkin ryhmän jäsen esittelee muille fläpin, jota on itse ollut tuottamassa.Teemoja olisi hyvä olla yhtä monta kuin pienryhmässä on jäseniä. Näin jokainen ryhmän jäsen pääsee olemaan esittelijän roolissa

Menetelmän avulla pyritään laajentamaan osallistujien tietopohjaa ja luomaan kokonaiskuva opiskeltavasta aiheesta. Myös aiemmin opitun asian syventäminen on mahdollista liittämällä siihen lisää näkökulmia. 


Lähteet: - http://www.cs.joensuu.fi/pages/whamalai/yoped/hatut.pdf
              - https://tevere.fi/menetelmia/
              - https://www.innokyla.fi/web/malli2825539
              - Hope 1 lähipäivien muistiinpanot