Turvallisuusosaaminen 3, turvallinen arki

3.1 Kiusaaminen

Koululaitoksen kaikkien henkilökunnan jäsenten, kuin myös opiskelijoiden yteisenä päämääränä tulisi olla turvallinen oppimisympäristö. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville.

Opetusvideolla kiusaaminen nähty tilanne kertoo selkeästi opettajan urautumisesta ja

välinpitämättömyydestä, selvittää mistä todella on kysymys. Tilanteen huomattuaan opettaja olisi voinut kysyä mistä on kysymys ja selvittää asian molemmilta osapuolilta ilman suoraa oman mielipiteensä ilmaisemista ja tilanteeseen syyttömän opiskelijan "tuomitsemista".


3.2. Sairaskohtaus

Opettajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että oppimisympäristö ja oppimistehtävät ovat turvallisia. Samoin velvollisuuksiin kuuluu seurata opetuksen aikaista turvallisuutta. Kaikissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa korostuu ennakointi.

Opetusvideolla sairaskohtaus nähty tilanne kertoo opettajan unohtaneen ennakoinnin ja laiminlyö velvollisuuttaan seurata opetuksen aikaista turvallisuutta. Ennen ryhmän kanssa tunnin aloittamista opettaja olisi voinut selvittää kaikilta ryhmäläisiltä onko heillä suoritukseen vaikuttavia sairauksia tai muita esteitä, jotka opettajan tulisi ottaa huomioon. Samoin opettajan velvollisuus olisi ollut puuttua tilanteeseen, jossa naisopiskelija ilmoitti jaksamattomuutensa ja jäi jälkeen. Haasteena näissä tilanteissa on mahdollisesti esiintyvät väärinkäytökset, joiden tarkoituksena on välttää todellista suoritusta. Tämä on usein syy opettajan epäluuloiseen suhtautumiseen myös todellisissa tilanteissa. Samoin opiskelijatovereiden oli tullut informoida opettajaa luokkatoverinsa sairaudesta ja tämän laiminlyömällä vaarantivat osaltaan opiskelijatoverinsa terveyden sairaskohtaustilanteessa.

3.3 Tulipalo

Oppilaitosten turvallisuusasioita säätelevät tärkeimmät lait ovat pelastuslaki, työturvallisuuslaki, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoululaki ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki.

Pelastussuunnitelman laatiminen perustuu pelastuslakiin (379/2011). Pelastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on ennaltaehkäisevästi poistaa vaaroja ja suunnitella hätä- ja onnettomuustilanteiden toimenpiteitä. Se sisältää selvityksen koulun omatoimisesta varautumisesta. Pelastussuunnitelman sisältämät periaatteet ja toimintaohjeet on tehtävä henkilöstölle, oppilaille sekä koulun tilojen muille
käyttäjille tutuiksi. Suunnitelman sisältö on kerrattava säännöllisin väliajoin ja päivitettävä tarpeen mukaan. Erilaisten pelastusharjoitusten täytyy olla säännöllisiä, jotta toiminta onnistuisi tositilanteessa mahdollisimman hyvin ja vahingot olisivat mahdollisimman vähäiset. Käytännön harjoitukset ovat paras keino kehittää toimintakykyä. Niiden avulla on myös luontevaa päivittää toimintaohjeita.

Opetusvideolla tulipalo opettajan välinpitämättömyys pysäköintipaikan valinnassa vaaransi koko koulun turvallisuuden. Pelastumistiet on aina pidettävä vapaina vaaratilanteen varalta ja pysäköimällä auton kielletylle paikalle opettaja toiminnallaan mahdollisesti esti tai viivytti avun pääsemistä perille. Lisäksi opettajan tulisi aina perehtyä oppilaitoksensa turvallisuuskansioon ja pelastumissuunitelmaan. Vaaratilanteessa opettajan olisi kyettävä ohjaamaan opiskelijat selkeästi ja suoraan turvalliselle alueelle tai poistumisteille yhteiselle kokoontumispaikalle. Tämän vuoksi myös rakennuksen tuntemus, hätäpoistumistiet ja alkusammutuskaluston sijoitukset olisi hyvä tuntea. Tutustuminen koulun pelastussuuniltemaan antaa hyvät pohjatiedot hätätilanteessa tarvittaviin toimenpiteisiin. Lain määräämää perehdyttämistä kyseiseen asiakirjaan ei videon tapauksessa ilmeisestikkäään oltu noudatettu.

3.4. Uhkatekijä 

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

Opetusvideolla uhkatekijä opiskelija oli selkeästi joutunut systemaattisen kiusaamisen kohteeksi ja oli olemukseltaan apaattinen ja syrjäänvetäytyvä. Eristäytyminen, vaikea kontaktin saaminen ja ulkoisesti poikkeavan olemuksen olisi pitänyt kiinnittää opettajan huomion. Kotitehtävien tarkistamisen yhteydessä opettaja olisi seuraamuksilla uhkaamisen sijaan voinut pyytää opiskelijaa keskustelemaan tunnin jälkeen, tai jopa kesken tunnin ja tarvittaessa ohjata tätä psykiatrian palveluiden piiriin.

Opiskelijan terveydentilastasta heränneeseen huoleen, sekä mahdollisesta vaarantavan käytöksen epäilyyn tulisi reagoida ennakoiden ja nopeasti. Videolla esiintyneen opiskelijan käytös viittasi selkeästi mahdollisiin psyykkisiin ongelmiin, joihin tulisi välittömästi puuttua. Opettajan sivuuttaessa nämä merkit hän jätti huomiotta ennakoinnin periaatteen ja näin mahdollisiti vaaratilanteen muodostumisen.

3.5. Tietoturva

Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, järjestelmien ja palvelujen suojaamista sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisten ja teknisten toimenpiteiden avulla. Tietoturvallisuus rakentuu tiedon kolmen ominaisuuden – luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden – turvaamisesta.

Opetusvideolla tietoturva opettaja kiirehtiessään tauolle ei ohjeistanut opiskelijoitaan riittävästi

kirjautumaan ulos palveluista joihin vaaditaan tunnistautuminen (pääsynvalvonta). Samalla tavalla opettaja rikkoi luottamuksellisuutta luovuttaessaan avaimensa opiskelijalle ja päästi tämän toimimaan ilman valvontaa luokkatilassa. Tämä mahdollisti ulkopuolisten opiskelijoiden pääsyn tiloihin jossa avoinna olevilla koneilla näkyivät toisten opiskelijoiden ja opettajan hekilökohtaisia tietoja ja tiedostoja.