Turvallisuutta uhkaavaa vaaraa ei pystytä useinkaan poistamaan
kokonaan, kyse on uhan vähentämisestä ja paljonko siihen halutaan
panostaa.Koululait määrittelevät oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen
opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen koulun rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. On tärkeää, että yhteiset päämäärät kirjataan opetussuunnitelmiin.
Fyysinen turvallisuus:
Tarkastellessani fyysistä turvallisuutta sosiaali- ja terveysalan opettamisen näkökulmasta mieleeni tulevat ensimmäisenä turvalliset opetustilat. Nykyisten koulurakennusten usein huomiota saaneet home- ja sisäilmaongelmat jotka voivat vaarantaa opiskelijoiden ja henkilökunnan terveyden. Ongelmia havaittaessa näihin tulisi kiinnittää riittävästi huomiota ja toimia asioiden korjaamiseksi. Lisäksi pitkään sosiaalialalla toimineena huomioni kiinnittää väkivallan uhka, joka valitettavasti on lisääntynyt myös koulumaailmassa. Jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja myös turvallisuuden tunteeseen koulussa. Väkivallan uhkaan ollaan valitettavien tapauksien johdosta alettu kiinnittämään enemmän huomiota ennakoimalla ja kouluttamalla kouluhenkilökuntaa mahdollista väkivaltatilanteen kohtaamista varten. Päihteet ja ulkopuoliset uhkatekijät on myös huomioitava kouluturvallisuudessa ja turvallisuussuunnitelmassa. Nämä korostuvat etenkin työharjoittelujaksoilla, jolloin harjoittelupaikkana voivat olla esim. sairaala, lastenkoti tai jokin muu sosiaalialan yksikkö joiden asiakkailla voi olla vakaviakin päihde- ja tai mielenterveydellisiä ongelmia. Riskien tunnistaminen ja hyvä suunnittelu lisäävät turvallisuutta, mutta riittävä tuntemus työharjoittelupaikan turvallisuuskäytänteistä, sekä välineturvallisuudesta on ehdoton esim. sairaalaympäristössä, jossa käytössä voi olla ruiskuja tai muita fyysistä turvallisuutta varantavaa välineistöä.
Psyykkinen turvallisuus:
Psyykkinen turvallisuus koulussa on tunnetta siitä, että on hyväksytty, osallinen, ja ryhmänsä täysivaltainen jäsen. Tunnetta siitä, että saa opiskella pelkäämättä tulevansa kiusatuksi tai syrjäytetyksi. Oikeutta sanoa oma mielipiteensä pelkäämättä.Psyykkiset ongelmat ovat edelleen kasvava huolenaihe ja nämä koskettavat konkreettiseesti myös koulumaailmaa. Näiden ongelmien tunnistaminen myös koulussa on tärkeää yksilön ja koko kouluympäristön turvallisuuden kannalta. Koulu voi olla psyykkisistä ongelmista kärsivälle opiskelijalle turvallisuuden tyyssija tai pahin painajainen. Koulu voi myös olla näiden ongelmien aiheuttaja. Siksi onkin tärkeää opettajana pyrkiä omalla panoksellaan luomaan paitsi fyysisesti myös psyykkisesti turvallinen luokkaympäristö jossa kaikki ryhmän jäsenet voivat kokea olevansa hyväksyttyjä ja opiskella omien vahvuuksiensa mukaisesti. Opettajan on myös hyvä tuntea koulunsa tarjoamat opiskelijahuoltopalvelut ja kokiessaan tarpeelliseksi ohjata opiskelijaa esim. koulupsykologille.
Sosiaalinen turvallisuus:
Sosiaalisessa turvallisuudessa on kyse ihmissuhteista, sekä vuorovaikutuksesta. Yhteiskunnassa Sosiaalinen turvallisuus kattaa laaja-alaisesti ihmissuhde verkostoja, joita voivat olla sairaala, mielenterveystoimisto, sosiaalipalvelut, koulu... Ylipäätään ihmiset joiden kanssa koemme olevamme luottamuksellisessa kanssakäymisessä.
 |
| Lindfors, E. (toim.) 2011: Kohti turvallisempaa oppilaitosta! Opetus- jakulttuuriministeriö: Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa. Seurantaryhmän loppuraportti 2013 |
Opettajan tulisi pyrkiä luomaan opiskelijoidensa kanssa yhteisesti vahva ryhmähenki ja käyttää ryhmäyttämisen keinoja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi.
Lähteet:
- http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus
- https://sites.google.com/site/terveystieto22/turvallisuus/kaesitteet
- http://www.edu.fi/turvallisuus_ja_liikenne/turvanetti/turvallinen_koulu
- http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/terveyden_lukutaitoa_tassa_ja_nyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti