Suomen koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä jaetaan koulutusasteisiin. Kunkin koulutussektorin lainsäädäntö määrittelee annettavalle koulutukselle tavoitteet. Lainsäädännön ohella laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmien ja näyttötukintojen perusteet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat, ulkoinen arviointi, sekä opettajien kelpoisuutta koskevat säädökset. 

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu:


Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä.


Esiopetus

Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisen ja kehityksen edellytyksiä osana

varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Esiopetus on ollut Suomessa velvoittavaa vuodesta 2015 alkaen. Esiopetus on maksutonta.


Perusopetus (peruskoulu)

Peruskoulu käsittää vuosiluokat 1-9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7-16)-vuotiaat).
Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jakaoinen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Perusopetus on maksutonta. Peruskouluja ylläpitävät kunnat ja muut opetuksen järjestäjät. Yksityisissä ja valtion kouluissa opiskelee alle 2 prosenttia peruskoululaisista.


Ammatillinen- ja lukiokoulutus

Toisen asteen koulutus, joka suoritetaan peruskoulun jälkeen sisältää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen (ammatilliset perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot).
Lukiokoulutus on yleissivistävää eikä lukio anna ammatillista pätevyyttä. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto. Sen käyneet voivat hakeutua jatko-opintoihin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutus kestää yleensä 3 vuotta.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on alan perusammattitaito ja työelämässä tarvittava alan

ammatillinen pätevyys. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja opiskeluaika kolme vuotta. Ammatti- ja erikoisammatti­tutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintoina ja tutkintoihin järjestetään valmistavaa koulutusta. Ammatillisesta koulutuksesta voi jatkaa opintoja aina korkeakoulutukseen saakka. Opetus on käytännönläheistä ja työelämälähtöistä. Osa osaamisesta hankitaan työpaikoilla tekemällä käytännön töitä. Ammatillinen koulutus on julkisesti rahoitettua ja opiskelijalle pääosin ilmaista (opiskelijat maksavat vain kirjat ja henkilökohtaiset opiskeluvälineet ja -materiaalit).

Ammattikorkea- ja yliopistokoulutus

Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännön­läheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Yliopiston alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta ja yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon pääsääntöisesti 2 vuotta alemman jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus aiemman tutkinnon suorittamisen jälkeen.


Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutusta on tarjolla kaikilla koulutusasteilla.

Lähteet: - http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot
              - http://minedu.fi/koulutusjarjestelma