Niiiiiin monta osaamisen aluetta joita kaikkia kuitenkin opettajan tarvitaan. Keskustelimme luokassa kunkin kokemuksista ja vastasimme digitaaliseen kyselyyn. Oma työni nuorten parissa on pitkälti jatkuvaa ohjaamista; kasvatusta. Ohjauksen menetelmien vaihtaminen kuin kansaiväliset kosketukset ovat osa arkipäivää. Kuitenkin oman alani koulutuskokonaisuuden suunnittelu, suunnittelua ohjaavat asiakirjat, sekä oppisen teoriat tuntuvat vielä vierailta ja vaativat perehtymistä. Niinkuin moni muukin asia tiellä opettajuuteen. (Koulun sivuilta löytyi hieno kolun kansaivälisyys- ja monikulttuurisuusosaamista kuvaava kaavio).
Oppimisen käsitys ja läpikäymisen kultturi, asioiden käsittelyn- ja selkokielisyyden -merkitys on tuonut paljon uusia ajatuksia opettamisesta. Omien opintojen aikaan nykytietämyksellä voisin väittää opetuksen olleen vanhakantaista ulkomuistiperusteista asioiden läpikäymistä. Omalla opintielläni olen oppinut itsestäni oppijana sen, että minun on ymmärrettävä asioiden merkitys ja sisältö jotta oppisin asian. Edes muistin varaan tukeutuminen ei auta, kun pohjalla ei ole asiayhteyksiin liittyviä linkkejä. Oppijoita on monenlaisia ja tämä aiheuttaakin opettajalle vaivaa. Miten huomioida kaikki erilaiset oppijat ja tukea heidän omaa oppimistaan parhaalla mahdollisella tavalla?
Samaan hengenvetoon voisi todeta opettajan arvionti- ja palauteosaamisen haasteista: Voidaanko kaikkia opiskeilijoita arvioida samojen testien perusteella, vai arvioidaanko kutakin yksilöllisen osaamisen perusteella? Työssäni erityisnuorten parissa yksilöllisiä toimintamalleja tarvitaan arjessa koulun lisäksi. Miten siis mitata mahdollisesti saman osaamistason omaavien "erilaisten" oppijoiden osaamista ilman tasapäistävää testaamista? Jälleen saimme keskustelun pohjaksi loistavan kuvan.
Omassa opettajuudessani haluaisin ajatella pystyväni tarjoamaan jokaiselle oppilaalle oman väylänsä yhteisiin tavoitteisiin. Miten se koulun ja koulutuksen asettaminen raamien sisällä toteutetaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti