Turvallisuusosaaminen 3, turvallinen arki

3.1 Kiusaaminen

Koululaitoksen kaikkien henkilökunnan jäsenten, kuin myös opiskelijoiden yteisenä päämääränä tulisi olla turvallinen oppimisympäristö. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitoksessa työskenteleville.

Opetusvideolla kiusaaminen nähty tilanne kertoo selkeästi opettajan urautumisesta ja

välinpitämättömyydestä, selvittää mistä todella on kysymys. Tilanteen huomattuaan opettaja olisi voinut kysyä mistä on kysymys ja selvittää asian molemmilta osapuolilta ilman suoraa oman mielipiteensä ilmaisemista ja tilanteeseen syyttömän opiskelijan "tuomitsemista".


3.2. Sairaskohtaus

Opettajan velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että oppimisympäristö ja oppimistehtävät ovat turvallisia. Samoin velvollisuuksiin kuuluu seurata opetuksen aikaista turvallisuutta. Kaikissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa korostuu ennakointi.

Opetusvideolla sairaskohtaus nähty tilanne kertoo opettajan unohtaneen ennakoinnin ja laiminlyö velvollisuuttaan seurata opetuksen aikaista turvallisuutta. Ennen ryhmän kanssa tunnin aloittamista opettaja olisi voinut selvittää kaikilta ryhmäläisiltä onko heillä suoritukseen vaikuttavia sairauksia tai muita esteitä, jotka opettajan tulisi ottaa huomioon. Samoin opettajan velvollisuus olisi ollut puuttua tilanteeseen, jossa naisopiskelija ilmoitti jaksamattomuutensa ja jäi jälkeen. Haasteena näissä tilanteissa on mahdollisesti esiintyvät väärinkäytökset, joiden tarkoituksena on välttää todellista suoritusta. Tämä on usein syy opettajan epäluuloiseen suhtautumiseen myös todellisissa tilanteissa. Samoin opiskelijatovereiden oli tullut informoida opettajaa luokkatoverinsa sairaudesta ja tämän laiminlyömällä vaarantivat osaltaan opiskelijatoverinsa terveyden sairaskohtaustilanteessa.

3.3 Tulipalo

Oppilaitosten turvallisuusasioita säätelevät tärkeimmät lait ovat pelastuslaki, työturvallisuuslaki, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoululaki ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki.

Pelastussuunnitelman laatiminen perustuu pelastuslakiin (379/2011). Pelastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on ennaltaehkäisevästi poistaa vaaroja ja suunnitella hätä- ja onnettomuustilanteiden toimenpiteitä. Se sisältää selvityksen koulun omatoimisesta varautumisesta. Pelastussuunnitelman sisältämät periaatteet ja toimintaohjeet on tehtävä henkilöstölle, oppilaille sekä koulun tilojen muille
käyttäjille tutuiksi. Suunnitelman sisältö on kerrattava säännöllisin väliajoin ja päivitettävä tarpeen mukaan. Erilaisten pelastusharjoitusten täytyy olla säännöllisiä, jotta toiminta onnistuisi tositilanteessa mahdollisimman hyvin ja vahingot olisivat mahdollisimman vähäiset. Käytännön harjoitukset ovat paras keino kehittää toimintakykyä. Niiden avulla on myös luontevaa päivittää toimintaohjeita.

Opetusvideolla tulipalo opettajan välinpitämättömyys pysäköintipaikan valinnassa vaaransi koko koulun turvallisuuden. Pelastumistiet on aina pidettävä vapaina vaaratilanteen varalta ja pysäköimällä auton kielletylle paikalle opettaja toiminnallaan mahdollisesti esti tai viivytti avun pääsemistä perille. Lisäksi opettajan tulisi aina perehtyä oppilaitoksensa turvallisuuskansioon ja pelastumissuunitelmaan. Vaaratilanteessa opettajan olisi kyettävä ohjaamaan opiskelijat selkeästi ja suoraan turvalliselle alueelle tai poistumisteille yhteiselle kokoontumispaikalle. Tämän vuoksi myös rakennuksen tuntemus, hätäpoistumistiet ja alkusammutuskaluston sijoitukset olisi hyvä tuntea. Tutustuminen koulun pelastussuuniltemaan antaa hyvät pohjatiedot hätätilanteessa tarvittaviin toimenpiteisiin. Lain määräämää perehdyttämistä kyseiseen asiakirjaan ei videon tapauksessa ilmeisestikkäään oltu noudatettu.

3.4. Uhkatekijä 

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

Opetusvideolla uhkatekijä opiskelija oli selkeästi joutunut systemaattisen kiusaamisen kohteeksi ja oli olemukseltaan apaattinen ja syrjäänvetäytyvä. Eristäytyminen, vaikea kontaktin saaminen ja ulkoisesti poikkeavan olemuksen olisi pitänyt kiinnittää opettajan huomion. Kotitehtävien tarkistamisen yhteydessä opettaja olisi seuraamuksilla uhkaamisen sijaan voinut pyytää opiskelijaa keskustelemaan tunnin jälkeen, tai jopa kesken tunnin ja tarvittaessa ohjata tätä psykiatrian palveluiden piiriin.

Opiskelijan terveydentilastasta heränneeseen huoleen, sekä mahdollisesta vaarantavan käytöksen epäilyyn tulisi reagoida ennakoiden ja nopeasti. Videolla esiintyneen opiskelijan käytös viittasi selkeästi mahdollisiin psyykkisiin ongelmiin, joihin tulisi välittömästi puuttua. Opettajan sivuuttaessa nämä merkit hän jätti huomiotta ennakoinnin periaatteen ja näin mahdollisiti vaaratilanteen muodostumisen.

3.5. Tietoturva

Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, järjestelmien ja palvelujen suojaamista sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisten ja teknisten toimenpiteiden avulla. Tietoturvallisuus rakentuu tiedon kolmen ominaisuuden – luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden – turvaamisesta.

Opetusvideolla tietoturva opettaja kiirehtiessään tauolle ei ohjeistanut opiskelijoitaan riittävästi

kirjautumaan ulos palveluista joihin vaaditaan tunnistautuminen (pääsynvalvonta). Samalla tavalla opettaja rikkoi luottamuksellisuutta luovuttaessaan avaimensa opiskelijalle ja päästi tämän toimimaan ilman valvontaa luokkatilassa. Tämä mahdollisti ulkopuolisten opiskelijoiden pääsyn tiloihin jossa avoinna olevilla koneilla näkyivät toisten opiskelijoiden ja opettajan hekilökohtaisia tietoja ja tiedostoja. 

Turvallisuus 2, lait ja dokumentit

Oppilaitosten turvallisuusasioita säätelevät tärkeimmät lait ovat pelastuslaki, työturvallisuuslaki, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoululaki ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Lisäksi opettajan täytyy tuntea ohjeet ja määräykset opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, opiskeluhuoltosuunnitelma, ohjeet ja määräykset kriisin hoidossa, jälkihoidon järjestäminen kriisitilanteiden jälkeen, tiedottamisvastuut ja ohjeet liittyen esim. tietosuojaan

Pelastuslaki:

Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti.

Laki määrää myös, että rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Koulurakennukset lukeutuvat poikkeuksetta lain määräämiin rakennuksiin, joihin on laadittava oma pelastussuuniltelma.

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. 

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;

2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;

3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;

4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Työturvallisuuslaki

Työturvallisuuslain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslakia sovelletaan myös ammatillisten opintojen harjoittelujaksoille, jotka tapahtuvat työpaikoilla

Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.

Sosiaali- ja terveyden toimialoilla erityisesti fyysinen ja henkinen -kuormitus voivat olla merkittäviä haittatekijöitä työssä. Merkittäviä haittoja voivat aiheuttaa huonot työskentelyasennot ja pitkät työvuorot, fyysinen- ja henkinen väkivalta, joihin työsuojelun toimintaohjelmalla olisi hyvä ennakoivasti puuttua henkilökunnan työssajaksamiseen ja työturvallisuuden lisäämisenn.



 
Laadittavat suunnitelmat

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.


Suunnitelmassa kuvataan:

• kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
• asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta
• yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa
• yhteistyö viranomaisten kanssa
• suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppanien perehdyttäminen ohjeisiin
• suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arviointi.

 

Kriisisuunnitelma: 

Koulu- ja oppilaitoskohtainen oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää turvallisuuden edistämistä, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyä sekä ja kriisitilanteisiin varautumista koskevia määräyksiä. Oppilaitoksen on laadittava kriisisuunnitelma. Tällä suunnitelmalla varaudutaan koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin äkillisiin kriiseihin ja traumaattisiin tilanteisiin. Suunnitelman keskeisimmät tavoitteet määritellään opetussuunnitelman osana ja sitä voidaan käyttää ohjaamaan toimintaa erilaisissa äkillisissä kriiseissä sekä myös pelastautumista vaatineiden tilanteiden jälkeen.

Kriisisuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista vastaavien kanssa, sekä tehdään yhteistyötä myös pelastustoimen ja poliisin kanssa sekä muiden kunnassa kriisitoiminnasta vastaavien kanssa siten kuin opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrää.


Opiskeluhuoltosuunnitelma: 


Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa.
Suunnitelmat ovat:

1. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus
2. paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilas- tai opiskeluhuollosta sekä
3. koulu- tai oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon.

Opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä koskevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.

Turvallisuuskansio 


Turvallisuuskansio on yksilöllinen asikirja, joka laaditaan kullekkin toimipaikalle erikseen. Turvallisuuskansio ei ole julkinen asiakirja, mutta se on pyydettäessä esitettävä henkilökunnan jäsenille tai viranomaisille. Työnantajan tulisi huolentia siitä, että kaikki henkilökunnan jäsenet ovat riittävästi perhetyneet turvallisuuskansion sisältöön ja osaavat toimia sen mukaisesti. 
Perehdyin Utajärven koulun turvallisuuskansioon, jonka saa oheisesta linkistä näkyville. Utajärven koulun turvallisuussuunnitelma

Lähteet: - Wikipedia/turvallisuus
               -  http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-alueita
                  /fyysinen_oppimisymparisto
               - https://www.vahtiohje.fi/web/guest/fyysinen-turvallisuus1
               -http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/terveyden_lukutaitoa_tassa_ja_nyt

Turvallisuusosaaminen 1.

Turvallisuus käsitteenä tarkoittaa vaarojen ja uhkien  poissaoloa, kuin myös psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuuden tunne onkin Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta. Turvallisuus esiintyy ilmiönä kaikkialla, missä esiintyy jonkinlaista vaaraa.
Turvallisuutta uhkaavaa vaaraa ei pystytä useinkaan poistamaan kokonaan, kyse on uhan vähentämisestä ja paljonko siihen halutaan panostaa.

Koululait määrittelevät oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen
opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvallisuuden ulottuvuudet. Turvallisen koulun rakentaminen perustuu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun koulun henkilöstön yhteiseen työhön. On tärkeää, että yhteiset päämäärät kirjataan opetussuunnitelmiin.


Fyysinen turvallisuus:

Tarkastellessani fyysistä turvallisuutta sosiaali- ja terveysalan opettamisen näkökulmasta mieleeni tulevat ensimmäisenä turvalliset opetustilat. Nykyisten koulurakennusten usein huomiota saaneet home- ja sisäilmaongelmat jotka voivat vaarantaa opiskelijoiden ja henkilökunnan terveyden. Ongelmia havaittaessa näihin tulisi kiinnittää riittävästi huomiota ja toimia asioiden korjaamiseksi. Lisäksi pitkään sosiaalialalla toimineena huomioni kiinnittää väkivallan uhka, joka valitettavasti on lisääntynyt myös koulumaailmassa. Jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja myös turvallisuuden tunteeseen koulussa. Väkivallan uhkaan ollaan valitettavien tapauksien johdosta alettu kiinnittämään enemmän huomiota ennakoimalla ja kouluttamalla kouluhenkilökuntaa mahdollista väkivaltatilanteen kohtaamista varten. Päihteet ja ulkopuoliset uhkatekijät on myös huomioitava kouluturvallisuudessa ja turvallisuussuunnitelmassa. Nämä korostuvat etenkin työharjoittelujaksoilla, jolloin harjoittelupaikkana voivat olla esim. sairaala, lastenkoti tai jokin muu sosiaalialan yksikkö joiden asiakkailla voi olla vakaviakin päihde- ja tai mielenterveydellisiä ongelmia. Riskien tunnistaminen ja hyvä suunnittelu lisäävät turvallisuutta, mutta riittävä tuntemus työharjoittelupaikan turvallisuuskäytänteistä, sekä välineturvallisuudesta on ehdoton esim. sairaalaympäristössä, jossa käytössä voi olla ruiskuja tai muita fyysistä turvallisuutta varantavaa välineistöä.



Psyykkinen turvallisuus:

Psyykkinen turvallisuus koulussa on tunnetta siitä, että on hyväksytty, osallinen, ja ryhmänsä täysivaltainen jäsen. Tunnetta siitä, että saa opiskella pelkäämättä tulevansa kiusatuksi tai syrjäytetyksi. Oikeutta sanoa oma mielipiteensä pelkäämättä.
Psyykkiset ongelmat ovat edelleen kasvava huolenaihe ja nämä koskettavat konkreettiseesti myös koulumaailmaa. Näiden ongelmien tunnistaminen myös koulussa on tärkeää yksilön ja koko kouluympäristön turvallisuuden kannalta. Koulu voi olla psyykkisistä ongelmista kärsivälle opiskelijalle turvallisuuden tyyssija tai pahin painajainen. Koulu voi myös olla näiden ongelmien aiheuttaja. Siksi onkin tärkeää opettajana pyrkiä omalla panoksellaan luomaan paitsi fyysisesti myös psyykkisesti turvallinen luokkaympäristö jossa kaikki ryhmän jäsenet voivat kokea olevansa hyväksyttyjä ja opiskella omien vahvuuksiensa mukaisesti. Opettajan on myös hyvä tuntea koulunsa tarjoamat opiskelijahuoltopalvelut ja kokiessaan tarpeelliseksi ohjata opiskelijaa esim. koulupsykologille.


Sosiaalinen turvallisuus: 

Sosiaalisessa turvallisuudessa on kyse ihmissuhteista, sekä vuorovaikutuksesta. Yhteiskunnassa Sosiaalinen turvallisuus kattaa laaja-alaisesti ihmissuhde verkostoja, joita voivat olla sairaala, mielenterveystoimisto, sosiaalipalvelut, koulu... Ylipäätään ihmiset joiden kanssa koemme olevamme luottamuksellisessa kanssakäymisessä.

Lindfors, E. (toim.) 2011: Kohti turvallisempaa oppilaitosta!
 Opetus- jakulttuuriministeriö: Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa.
 Seurantaryhmän loppuraportti 2013

Koko kouluympäristön henkilökunnan tulisi sitoutua noudattamaan sosiaalisen turvallisuuden lähtökohtaa jonka koen koskevan erityisesti kiusaamista ja syrjäytymisen ehkäisyä, sekä osallisuuden lisäämistä. Yksilön sosiaalisen turvallisuuden rikkoontuminen voi johtaa myös muiden turvallisuuden osa-alueiden hajoamiseen. Ryhmästä kiusaamistarkoituksessa ulkoistettu jäsen voi kärsiä myös  psyykkisesti kohtelustaan.

Opettajan tulisi pyrkiä luomaan opiskelijoidensa kanssa yhteisesti vahva ryhmähenki ja käyttää ryhmäyttämisen keinoja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Lähteet: 

•  http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/hyvinvointi_ja_turvallisuus
•  https://sites.google.com/site/terveystieto22/turvallisuus/kaesitteet
•  http://www.edu.fi/turvallisuus_ja_liikenne/turvanetti/turvallinen_koulu
•  http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/terveyden_lukutaitoa_tassa_ja_nyt