Digitaaliset oppimisratkaisut

Opetussuunnitelmien uudistaminen on tuonut konkreettisia muutoksia opetuksen sisältöön, mutta myös oppimisen tapoihin. Pyrkimyksenä on yhä yksilöllisempään opetukseen suuntaava kehitys ja samalla olemme siirtymässä kokonaan uudenlaisten oppimisvälineiden käytön aikakaudelle. Digitalisaatio on väistämättä astumassa pysyväksi osaksi koulujärjestelmäämme ja jokapäiväistä opetusta.

Opiskelijoiden valmiudet käyttää digitaalisia välineitä oppimisessa ovat muuttuneet ja parantuneet

huomattavasti viime vuosina. Erilaisten digitaalisten välineiden käyttö ja sosiaalinen media on luonnollinen osa elämää, eikä mikään erikseen opeteltu taito. Sosiaalinen verkostoituminen, asiasisältöjen ja tiedon jakaminen ovat tulleet osaksi digikulttuuriamme.

Digitalisaatio opetuksessa

Nykyisessä opetuksessa painottuvat  monipuoliset opetusmenetelmät, ryhmätyö-, viestintä-, projektityötaidot sekä verkostoituminen. Digitalisaatio tuo monia hyötyjä konkreettiseen opettajuuteen usealla sektorilla. Digitaalisuus voi toimia oppimisen aktivoijana uusien välineiden ja menetelmien tarjonnan myötä. Oppimistehtävien ratkominen ryhmätyönä pilvipalvelussa tablettia käyttäen  voi tuoda uutta intoa oppimiseen. Tai ehkä opettaja piristää opetusta laatimalla aiheeseen liittyvän leikillisen kilpailun Kahoot palvelun tarjoamassa pelillisessä ympäristössä.

Monipuoliset mahdollisuudet digitaalisessa oppimisympäristössä mahdollistavat opetuksen muokkaamisen kunkin opiskelijan osaamisen ja etenemisen mukaisesti. Lisäksi yksi digitalisaation tarjoama merkittävä muutos on opetuksen fyysinen rajattomuus. Opetus ei ole enää paikkariippuvaista, vaan se voidaan haluttaessa toteuttaa

paikasta riippumatta käyttämällä verkkokokousvälineitä. Tämä mahdollistaa myös opetuksen monipuolistumisen oppilaitosten yhdistäessä voimavarojaan ja jakaessaan opetuksellista ammattitaitoaan yhteistyöoppilaitostensa kesken.

Toisaalta digitaalisaatiossa ei ole kyse pelkästään uusien menetelmien käytöstä tai opiskelijoiden motivoinnista. Uudet teknologiat mahdollistavat tiedon tuottamisen ja julkaisemisen parhaimmillaan reaaliaikaisesti, mikä johtaa tarjolla olevan tiedon valtavaan määrään. Tiedon nopea uusiutuminen ja suuri määrä asettaa opettaalle omat haasteensa. Toisaalta se tekee  opettajan oppimista ohjaavan roolin yhä tärkeämmäksi. Digitaalisten oppimisvälineiden käytön lisäksi opettajan tulisi ohjata opiskelijoitaan kehittämään tiedonhakutaitojaan ja suhtautumaan kriittisesti käytettäviin lähteisiin. Yksi digiosaamisen tärkeimmistä taidoista onkin kyky erotella tärkeä tieto epäolennaisesta ja tiedon lutettavuuden arviointi.

Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö

Oulun seudun ammattiopisto OSAO on Suomen vaikuttavin ja vahvin ammattikouluttaja, jolla on

hallussaan koulutuksen koko elinkaari – kaikille ikäryhmille. OSAO on monialainen ammattiopisto,

joka järjestää työelämäläheisiä koulutuspalveluja ja kouluttaa osaavia ammattilaisia työmarkkinoille tulevaisuuden haasteita ennakoiden. Uudesta OSAOsta voi hankkia ammatin, jalostaa osaamistaan tai siirtyä kokonaan uudelle alalle. Vuosittain OSAOssa opiskelee 10 000 opiskelijaa, joista vuosittain valmistuu tutkintoon noin 2000 ammattiosaajaa juuri niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin. OSAO tarjoaa aina ajantasaisesti työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. OSAO:ssa voi suorittaa 34 eri ammatillista perustutkintoa ja koulutusohjelmia on 66, joiden rinnalla on mahdollista tehdä myös lukio-opintoja. Koulutusyksiköt sijaitsevat Kempeleessä, Limingassa, Oulussa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. OSAO kuuluu Oulun seudun koulutuskuntayhtymään Osekk.

Monipuolista koulutusta
 
Ammatillinen koulutus on oiva tie työelämään. OSAOn koulutustoiminnan ydin on palvella alueen elinkeinoelämää tarjoamalla sille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Osekissa ennakoidaan jatkuvasti

elinkeinoelmässä tapahtuvia muutoksia ja koulutustarjontaa suunnataan  alueen tarpeen mukaisesti. Ammattilaisille on kysyntää esimerkiksi kaivoksissa, metsäkoneenkuljetuksessa, puutarhataloudessa, sahateollisuudessa, maarakennusalalla, ravintola- ja catering-alalla, sekä sosiaalialalla.

OSAOssa on paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ammatillisen tutkinnon suorittamiselle. OSAO asettaa opiskelijan kaikessa toiminnassaan tärkeimmäksi. Yhteisön hyvinvointi, opiskelijoiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja kiusaamisen ennaltaehkäisy painottuvat erityisesti opiskelijahuollossa. Jokaiselle rakennetaan oma polku oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa joko tutkintoon johtavana ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa voi suorittaa näyttötutkintoina ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tarkoituksena on opiskella vain niitä asioita, joista ei ole osaamista. OSAOssa yhteistyö työelämän kansssa on arkipäivää. Opiskelu OSAOssa vie sinut oppimaan myös yrityksiin, oikeille työpaikoille. Siitä hyvinä esimerkkeinä ovat työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt yritysten henkilöstökoulutukset ja yhteiset kehittämishakkeet.

Koulutukseen voi hakeutua joustavasti läpi vuoden. Yhteishaku on keväällä peruskoulunsa päättäneille ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville. Ammatillisen tutkinnon suorittaneille sekä ylioppilaille ja lukion suorittaneille pääväylä ammatilliseen perustutkintoon on jatkuva haku. OSAO tarjoaa myös lyhytkestoista lisä- ja täydennyskoulutusta.



Lähteet: - https://opintopolku.fi/wp/ammatillinen-koulutus/
              - https://www.studentum.fi/koulutukset/oulun-seudun-ammattiopisto/
              - http://www.osao.fi/media/esitteet-ja-oppaat/osekkesite2017.pdf

Ammatillisen koulutuksen kehityshankkeet

Ammatillinen koulutus on kehittynyt huomattavasti siitä, mitä sen on menneinä vuosikymmeninä totuttu olevan. Ammatillisten oppilaitosten tavoitteena on edelleen kouluttaa työvoimaa ja sen rooli

näyttäytyykin vahvimpana työvoimatarpeen ja työvoiman osaamistarpeen tyydyttäjänä. Ammatillisen oppilaitosten kehityksen keskipisteessä on kuitenkin opiskelijoiden parempi ja yksilöllisempi huomioiminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä voidaan tarjota mahdollisuus joustavampiin ja yksilöllisempiin opintoihin sekä kehittää opetuksen ja ohjauksen laatua. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisessä korostuvatkin opiskelijalähtöisyys, työelämäyhteistyö, oppimisen monikanavainen tuki ja ohjaus sekä oppilaitosten toimintakulttuurin uudistaminen, joissa oppilaitoksen lisäksi opettajilla on erityisen tärkeä rooli.


Sisällöllisten uudistusten lisäksi on ammatillinen koulutus korostanut rooliaan käytännöläheisen innovoinnin ja tuotekehityksen "työkaluna". Ammatillisen koulutuksen roolia alueellisten innovaatiojärjestelmien osana ja alueellisena työelämän kehittäjänä on vahvistettu kehittämällä ennakointia, lisäämällä koulutuksen työelämäyhteyksiä ja kumppanuuksia, sekä kehittämällä työelämälähtöisiä koulutuksen järjestämismuotoja ja oppimisympäristöjä. Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään laajamittaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja. Ammatilliset oppilaitokset ovatkin yhä enenevissä määrin mukana työelämälähtöisissä innovaatiotoiminnoissa ja näiden kehittämisessä yhdessä korkeakoulujen kanssa.

Ammatillisen koulutuksen roolia tutkimus,- kehittämis,- ja innovaatio (TKI) toiminnassa on korostettu ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksessa. Ammatillisen reformin yhtenä keskeisenä tavoitteena on entisestään tiivistää työelämän ja ammatillisen koulutuksen välistä vuorovaikutusta ja kehittää koulutusta entistä asiakaslähtöisemmäksi. Lisäksi ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä on pyritty tiivistämään ja löytämään väyliä hyödyntää kunkin koulutusasteen osaamista työelämää hyödyttävissä hankkeissa. Verkostoituminen, kansainvälistyminen ja ennakointi ovat avainasemassa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Korkeakoulujen TKI

Suomalainen korkeakoulujärjestelmämme muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joiden toimintaa ohjaa ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulut vastaavat itsenäisesti kolutuksen ja tutkimuksen sisällöistä, sekä toimintansa kehittämisestä, seuraten eduskunnan ja valtioneuvostona asettamia strategisia tavoitteita. Tavoittena on kehittää korkeakouluja kansainvälisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena, jotka kykenevät vastaamaan jostavasti myös alueellisiin tarpeisiin.

Tutkimus,- kehittämis,- innovaatiotoiminta on lakisääteinen osa ammattikorkeakouluja. Koska ammatiikorkeakoulut ovat vahvassa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kuten yritysten ja työelämän kanssa on opiskelijoilla  mahdollisuus osallistua vahvasti TKI-toimintaan. Tämä mahdollistaa osaamisen ja innovaatioiden nopean siirtymisen yritysten hyödynnettäväksi. Ammattikorkeakoulut tuottavatkin korkeaa osaamista ja ratkaisukeskeisiä toimintamalleja yhteistyökumppaneilleen.

Korkeakoulujen tavoitteena on nostaa koulutuksen laatua, koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista uudistamalla. Tutkintoja kehitetään siten, että kansainvälinen liikkuuvuus lisääntyy. Tavoitteena on myös hyödyntää entistä enemmän toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa ja luopua pitkäkestoista valmistautumista vaativista pääsykokeista. Samalla lisätään yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä.

• Ammattikorkeakoulut ja yliopistot edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä, sekä kestävää kehitystä
• Tavoitteena on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos
• Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. 
• Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden. 
• Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppis- ja tutkimusympäristöinä

          (http://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset)


Lähteet: - http://www.oph.fi/download/178713_ammatillinen_koulutus_ja_innovaatio_ja_
                 tuotekehitystoiminta_tiivistelma.pdf
               - http://owalgroup.com/wp-content/uploads/2015/01/178712_ammatillinen_koulutus_ja_
                 innovaatio_ja_tuotekehitystoiminta.pdf
               - http://www.edu.fi/tonet/kehittaminen_ja_laatu/ammatillisen_koulutuksen_
                 kehittaminen?
               - http://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tiedelinjaukset