Oppimisprosessi opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa

Opettaminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa pyritään mahdollistamaan ja edistämään opiskelijoiden korkealaatuista oppimista. Oppiminen on prosessi, jonka edetessä opetuksen tehtävät ja siten myös tavoitteet vaihtelevat. Opetuksen suunnittelu lähtee oppimistavoitteiden määrittelemisestä ja opetettavan aineksen ja sisällön valitsemisesta. Näin myös parhaat työtavat ja opetusmenetelmät riippuvat opetuksen tavoitteista.

Parhaat opetusmenetelmät ja työtavat riippuvat oppimisprosessin vaiheen lisäksi monesta muusta tekijästä, esimerkiksi ryhmän koosta ja ryhmädynamiikasta, opittavasta asiasta, käytettävissä olevasta ajasta, ja oppilaiden motivaatiosta.

Oppimisen tavoitteiden- ja sisällön määrittely johtavat myös oppimisen arvioinnin keinojen valintaan. Opettaja joutuu jo opetusta suunnitellessaan miettimään, millä menetelmin ja millaisin kriteerein hän haluaa arvioida opiskelijoidensa osaamisen.

Opetus on vuorovaikutustapahtuma, jossa toimijoina ovat opettaja ja opiskelijat. Kaikkien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on saada aikaan laadukasta oppimista.

Opetuksen tehtävät ja oppimisprosessi

Tutkijat ovat luokitelleet opetuksellisia tehtäviä lukuisilla eri tavoilla. Myös eri aikakausilla painopistealueet ovat vaihdelleet ja oppimisteorioiden kehittyminen on vaikuttanut opetuksen tehtävien määrittelyyn. Käsittelen kirjoitelmassani Engelströmin teoriaa, jossa opetuksen tehtävät on jaettu kuuteen eri vaiheeseen. Vaikka Engelström ei puhu prosessista, ovat nämä vaiheet selvästi toisiaan seuraavia ja siten myös opetusprosessia kuvaavia.

Engelströmin mukaan "täydellisessä oppimisprosessissa oppilas on tutkija, joka etsii yleispätevää

toimivaa selitysmallia jollekkin ilmiökokonaisuudelle, koettelee muodostamaansa mallia käytännössä ja korjaa sitä".

Prosessin jokainen osavaihe vaatii oppijalta määrätynlaisia oppimistekoja ja opittaavn asian työstämismuotoja.

Motivoituminen (Motivating): tietoisen sisällöllisen mielenkiinnon herääminen opittavaa asiaa kohtaan. Edellyttää oppilaalta opittavan uuden ajattelu- ja toimintamallin sekä oman aiemman tietorakenteen välisen ristiriidan tiedostamista ongelmatilanteessa; etsittäessä ratkaisua tehtävään, jonka ratkaisemiseen aiemmat tiedot eivät riitä. Orientoituminen (Orientation): jäsentyneen, tietoisen ennakkokuvan tai lähtökohtamallin muodostaminen; orientaatioperusta, joka selittää ongelman ratkaisemiseen tarvittavan periaatteen ja tietorakenteen; selitys- ja toimintamalli, joka auttaa oppijaa näkemään ja valikoimaan oleellisen sekä kytkemään yksityiskodat kokonaisuuksiksi. Sisäistäminen (Internalization): aikaisemman ajattelu- ja toimintamallin muokkaaminen ja muuttaminen uuden periaatteen, uuden tiedon avulla; oppija suhteuttaa uutta tietoa aikaisempaan, tulkitsee ja sulauttaa tiedon uudeksi malliksi. Ulkoistaminen (Ezxternalization): opittavan periaatteen tai mallin soveltaminen konkreettisten ongelmien ratkaisuun; opitun periaatteen tai mallin testaus ja toimivuuden arviointi. Arviointi (Evaluation): opittavan selitys- ja toimintamallin pätevyyden ja todenmukaisuuden kriittinen tarkastelu. Kontrolli (Controlling): oppijan oman oppimisen tarkastelu; oman suorituksen (tiedon jäsentämisen ja tulkitsemisen sekä uuden tiedon pohjalta ratkaistujen tehtävien) tarkastelu ja erittely uuden ajattelu- ja toimintamallin valossa sekä tarvittaessa oman suorituksen tai käsityksen korjaaminen.

Engeströmin mukaan: "koko oppimisprosessi riippuu oppijan omasta motivaatiosta. Jos oppija ei 
ole varma miksi tai mitä pitäisi oppia, hän ei opi toivottuja asioita".